Moikka kaikille! Viime aikoina oon ollu kuumeisena flunssassa, joten mua ei olla täällä blogin puolella nyt kauheasti nähty. Flunssan takia en vieläkään ole päässyt kummemmin tota talvimaisemaakaan ulkona kuvailemaan, joten sieltäkin suunnasta olisi postausta ollut hieman hankala tehdä. Kuitenkin, päätin viimeinkin kunnolla selata näitä Lontoon Warner Bros Studion kuvia, ja nyt viimeinkin saatte niitä täällä blogissakin ihailla.
Olin tossa pari kuukautta sitten Lontoossa, ja olimme varanneet liput Warner Brosin Harry Potter-studiokierrokselle. Oikeesti, jos teillä on joskus mahdollisuus päästä Iso-Britanniaan ja vähänkin olette kiinnostunut Harry Pottereista, niin kehotan teitä ehdottomasti varaamaan liput tuonne. Nimittäin, vaikka odotukset oli jo valmiiks tän paikan kohdalla tosi korkeella, niin kyllä toi ne hyvin täytti! Ja loppujen lopuks voisin ihan hyvin kuvitella joskus meneväni tuonne vielä uudestaankin paremman ajan kanssa. Oli se vaan aika huikeeta nähdä niitä leffojen rekvisiittoja ja kuvauspaikkoja. Ja oikeesti, tuolla näätte melkein kaiken, mitä ootte leffoissakin nähnyt. En ois missään vaiheessa pystynyt kuvittelemaan, mihin kaikkeen tuttuun tuolla törmäsisinkään. The Making of Harry Potter:in virallisille nettisivuille pääset tästä.
Warner Bros Studio sijaitsee aika kaukana Lontoon kekustasta, joten jouduimme ensin menemään metrolla ydinkeskustasta Eustonin juna-asemalle, ja sieltä vielä junalla Watford Junctioniin. Watfordin juna-asemalta jatkoimme Warner Brosin omalla bussilla itse studioille.
Paikan päältä saimme lisämaksusta Harry Potter -lahjakassin, sekä lainaksi Digital Guiden, jossa Tom Felton selosti kaikkea kuvauksiin ja rekvisiittaan liittyviä asioita kuulokkeiden välityksellä. Itse pidin tosi paljon ajatuksesta, että turisteilla on jokaisella oma "digitaalinen opas" mukanaan, vaikken sitä hirveästi ehtinyt kaikelta tohinalta ja kiireeltä kuunnella. (illalla oli musikaali, johon piti ehtiä :D)
Kierros alkoi lyhyellä elokuvalla/videolla, eikä aikaakaan kun pääsimme jo tutustumaan Suureen Saliin, jossa oltiin laitettu esille pöytien kattausta, näyttelijöiden pukuja, ja kaikkia pieniä ja kauniita yksityiskohtia, joita leffoissakin näkyy. Omasta mielestäni Suuri Sali ei sinänsä ollut kovinkaan kummoinen, ja hienoin juttu salissa olikin ehkä opettajat, ja niiden vaatteet. Erityisesti mieleen jäi Dumbledore, ja se yksityiskohtia täynnä oleva pöllöteline, jonka takana se seisoo. Kuvaa näätte pian alapuolella.
Kierros jatkui rekvisiitan ja puvustuksen parissa. Ja jotkut ehkä huomaavatkin ylemmän kuvan kauniin mekon kuuluvan Hermione Grangerille nelosleffassa. Oikean puolimmaisessa kuvassa esille oltiin laitettu taas kokonainen rekki Luna Lovekivan vaatteita, kenkiä ja vaikka mitä muuta.
Yks parhaista asioista koko kierrokselta oli nämä kaikki leffoissa nähdyt kirjeet, sanomalehdet, paketit ja kaikki muut tilpehöörit. Ja hiukan harmittaa etten niitä kauhean kauan ehtinyt katsella ja ihailla. Juuri ja juuri muutaman kuvan sain tänne. Mutta tää oli oikeesti hieno juttu, että noi oli saatu esille! Oisin voinu varmaan tunnin vaan seistä ja katsella suu auki tota kaikkea. Toi Kelmien Kartta oli kyllä tosi siisti, ja onneksi nää harvat kuvatkin onnistu aika hyvin.
Uskokaa tai älkää, kierroksen keskivaiheilla pääsin ihan luudankin selkään! :D Ja pienestä lisämaksusta saatiin siitä vielä videokin todisteeksi. Oikeesti toi oli mun mielestä aika siisti juttu, ja hyvä, että tollanen oltiin voitu järjestää. Jonot oli kyllä aika pitkät tohon, enkä yhtään ihmettele! Itsekin jouduin siinä seisoskelemaan varmaan yli puoli tuntia, mutta ei se haittaa! Hauska juttu joka tapauksessa. Videota tosta mun lennosta en tänne nyt uskaltanut laittaa, mutta muutamasta kuvasta saatte nyt kuitenkin nauttia. Kuvien laatu on mitä on, koska jouduin kaappaamaan ne siitä videosta.
Kierros huipentui Viistokujaan ja sen jälkeen vielä Tylypahkan huikeaan pienoismalliin. Ja täytyy kyllä sanoa, että molemmat oli aivan upeita ja erityisesti vielä toi pienoismalli! Ennen reissua en ois millään voinut tajuta miten pienoismalli voi olla yks kokopaikan huippukohdista. Se vaan oli niin mahtava. Ennen matkaa kun olin nähnyt kuvia tästä Tylypahkan pienoismallista, ajattelin sen olevan sellanen tavallisen kokoinen, ei mikää suuri. Mutta oikeesti, nyt ei puhuta mistään pienestä pienoismallista, vaan suuren huoneen tai hallin kokoisesta. Ihailin silmät päästäni noita kaikkia yksityiskohtia ja muita. Se oli vaan oikeesti aivan huikee.
Kierros päättyi suoraan Harry Potter aiheiseen kauppaan, josta löytyi melkein kaikkea sälää, mitä keksiä. Itse ostin paikan päältä vain muutaman suklaasammakon, sekä pari suklaista taikasauvaa. Vaikka ne hinnat siellä ihan pilvissä olikin, niin nyt kun miettii, niin olisinhan mä kyllä voinut vielä jotain muutakin ostaa. Bertie Bottin Joka maun rakeet ois kyllä ainakin ollut aika coolei. Ja Kelmien kartta olis kyllä varmasti ollut aika ihana muisto koko matkalta. ♥
Noniin, tässä tämä! Mun loppuilta taitaakin mennä Harry Potterin neljättä leffaa katsellessa, kun nyt pääsin tän postauksen johdattamiin fiiliksiin. Tuun todennäköisesti jo huomenna, tai viimeistään maanantaina tai tiistaina julkaisemaan jo uutta postausta tän päivän kuvista, joita otettiin Nooran kanssa. Mutta nyt loppuilta menee ihan vaan rentoutuessa ja Pottereita katsellessa.
Moikka! Lontoo-postaukseni saa nyt jatkoa. Kaksi osaa olen jo ehtinyt kirjoittaa (1. osa, 2. osa). Edelliset postaukset olivat melko nähtävyyspainoitteisia, joten tässä yritän nyt enemmän keskittyä Lontoon kultturelliseen puoleen.
Toinen päivä Lontoossa käynnistyi upeasti pienellä kävelylenkillä Covent Gardeniin, joka sijaitsi ehkä sadan metrin päässä hotelliltamme. Covent Garden on markkinatyyppinen alue, jossa on paljon kaikkia kivoja kojuja ja pikkuputiikkeja.Jopa Muumi-kaupan sieltä bongasin!Kaikki tori/markkinatoiminta sijaitsi sellasessa suuressa hallin kaltaisessa sisäpihassa.
Yhdestä laukkukojusta löysin tosi kivan laukun, joka ei kuitenkaan sitten loppujen lopuksi tarttunut mukaan... Se olisi hyvin korvannut mun nykysen vakkarikäsilaukun, joka on jo vähän liikakin elämää nähnyt. Sinne laukkuun olisi mahtunut kaikki tarvittavat: lompakko ja avaimet, ja ehkä myös mun minijärkkäri! Se olis ollut aika hyvä uudeksi vakkarilaukuksi, muttei kuitenkaan vielä täydellinen. Eli toisin sanoen laukun bongaus saa nyt toistaiseksi jatkua! :)
Aamun alkajaisiksi, löysimmen kivan pienen aamiaispaikan Covent Gardenista. Ravintolan nimi oli muistaakseni Le Pain Quotidien. Join siellä yhden elämäni parhaimmista kaakaoista. Otin niin sanotun pienen kaakaon, ja yllätykseksi kaakao tarjoiltiinkin soppakulhon kokoisessa astiassa. Mutta ei se kuitenkaan mitään haitannut! Kaikki tuli joka tapauksessa juotua loppuun! Itse aamupala ei kuitenkaan ollut aivan niin hyvää kuin kaakao. Se saattoi hyvin johtua ihan vain annoksesta, jonka tilasin, mutta mitään ahaa-elämystä siitä ei kuitenkaan tullut.
Jakku/Stockmann, Paita/Gina Tricot
The Lion King -musikaali oli aivan upea kokemus! Kaikki lavasteet ja maskeeraukset oli viimeisen päälle kunnossa, ja laulusuoritukset olivat aivan huiput! Lemppareiksi musikaalista jäi ehdottomasti Rafiki ja Mufasa. Rafikin naisnäyttelijällä oli aivan upea, voimakas ja puhdas ääni. Monta kertaa Rafikin kappaleissa iho nousi aivan kananlihalle. Mufasa taas vaikutti hahmona aivan ihanalta, niin kuin oikeassa elokuvassakin. Se oli rohkee ja niin ihana, tosin välillä ehkä vähän tiukka ja ärtyisä. Jossain vaiheessa se oli tosi jännittävä ja ehkä vähän jollain tavalla pelottava, mutta kuitenkin myös tosi turvallinen. Mufasan näyttelijä osasi myös laulaa tosi hyvin, vaikken jostain syystä siitä paljoa muistakaan. Scarin näyttelijä oli myös nappivalinta! Se vaikutti niin scarmaiselta, enkä ois voinut kuvitella siihen rooliin parempaa henkilöä. Jos leffojen Scar olis ihminen niin se todella olisi juuri sellainen kuin tuo näyttelijä. Ei ollut mikään yllätys, että tuo Scarin näyttelijä oli hyvä, ainahan ne pahikset on! Ihan sama mistä on kyse, niin pahikset vetää aina hyvän roolisuorituksen. Simban aikuinen näyttelijä ei taas täysin iskenyt muhun... Jotenkin se vaikutti kokoajan tosi pelokkaalta ja lapselliselta, siinä ei vaan ollu sitä pientä johtajatytyyppii, jota se musikaali olis tarvinnut.
Maskeeraus ja puvustus oli aivan vertaansa vaille. Koko näytös henki ihanaa afrikkalaista yhteenkuuluvuutta, ja meikki vaan korosti tätä. Jokainen hahmo näytti tietyllä tavalla ihan kuin joltain taideteokselta. Eri värejä oltiin käytetty niin upeella tavalla, ja varsinkin Rafikin kasvot oli aivan upeet!
Puvuissa käytetty luovuus oli oikeesti kekseliästä! Mietin jo ennen matkaa, että miten ihminen saadaan toteutettua leijonan näköiseksi, mutta eihän tämä ollut ongelma eikä mikään. Lavalla esiintyi leijonien lisäksi myös kirahveja, antilooppeja ja norsuja, ja kaikkien näiden puvut olivat aivan käsittämätömän upeita ja kekseliäästi toteutettuja. Myös näyttellijöiden liikkeet, kävelytyylit ja eleet vaikuttivat tosi paljon kyseisen eläimen "olemukseen".
Timonin ja Pumban puvut olivat myös hienot, mutta kuitenkin mun mielestä liian "sarjakuvamaiset", ja ne muistuttivat liikaa piirretyä. Ne ei näyttänyt oikean näköiseltä mangustilta ja pahkasijalta. En tiiä voinko sanoo näin, mutta ne näytti liikaa Timonilta ja Pumbalta! Olisin kaivannut niiden pukuihin vähän enemmän realistisuutta, vaikka ne todella hienoilta näyttivätkin. Muutenkin mun mielestä Timonin ja Pumban jutut ja "vitsit" oltiin vähän tekemällä tehtyjä, ja musikaali ois pärjännyt paremmin ilman niitä...
Koko näytelmä noudatti tarkasti joka ikistä repliikkiä noudattaen alkuperäisen elokuvan kaavaa. Eikä ollut kovin vaikeaa arvata, mitä he seuraavaksi sanovat, kun on nähnyt Leijonakuninkaan varmaan 50 kertaa ennen. Välillä tämä kyllä hiukan ärsytti. Mun mielestä musikaalin olisi voinut muutaman repliikin lisätä tai edes hiukan muuttaa.
Tässä parin viimeisen kappaleen ajan haukuin nyt vähän koko musikaalia. Joten, jos nyt olette jättämässä menemättä sinne minun takia, niin menkää sinne silti! Lion King oli kokonaisuudessaan aivan uskomaton ja upea show. Itse menisin sinne ehdottomasti uudestaan vaikka heti ensi vuonna! Puvustus, maskeeraus ja laulusuoritukset ovat kyllä omaa luokkaansa. Ostin paikan päältä jopa CD- levyn musikaalin kappaleista. Ja ihan samalla tavalla mulla on sieltä noussut lempparibiisit esiin, kuin miltä tahansa muultakin levyltä. Tuohon alapuolelle laitoin nyt trailerin tosta musikaalista jos jotain kiinnostaa. Siitä näkee myös hieman enemmän maskeerausta ja noiden pukujen tekniikkaa. Sen alapuolella on sitten vielä mun lempparikappale tuolta kyseiseltä albumilta.
The Lion King Musical - He Lives in You
Toinen musikaali, jota oltiin katsomassa oli Mamma Mia! Se oli myös todella hyvä, muttei kuitenkaan samaa tasoa kuin Lion King, eikä se haittaa mitään. Mamma Mia oli ennemminkin hyvän mielen musikaali! Ja tällä tarkoitan oikeasti hyvän mielen musikaalia. Koko salissa oli niin ihana ja upea fiilis. Yleisö lauloi näyttelijöiden kanssa yhteen ääneen Mamma Miaa ja Dancing Queeniä. Ja oikeesti, en keksi yhtään mitään huonoa sanottavaa tosta musikaalista: koreografiat oli tosi upeet, laulut hienoja ja tarina liikkui sulavasti. Toki Leijonakuningas oli visuaalisesti ja muutenkin laulusuorituksiltaan ja tasoltaan parempi, mutta Mamma Mian tarina ja muutenkin esitys oli sulavampi ja jollain tavalla "miellyttävämpi". Mamma Miassa tuli paljon läheisempi olo niihiin näyttelijöihin,ja se sai oikeasti tuntemaan, että ne näyttelijät oli siellä just sua varten. Esityksen jälkeen tuli tosi herkkä fiilis, kun yleisö taputti seisaallaan, ja oikein näki miten se vaikutti näyttelijöihin. Tämän jälkeen näyttelijät esittivät muistaakseni vielä 3 tai 4 ylimääräistä kappaletta, ja tämän aikana koko yleisö tanssi ja lauloi seisaallaan. Se oli aika uskomaton fiilis. Väistämättäkin esityksen jälkeen tuli tunne, että mä pystyn saavuttaa ihan mitä vaan mun elämässä, oli se sitten ura laulajana, näyttelijänä tai vaikka opettajana :)
Molemmat musikaalit olivat aivan upeita, eikä niitä pysty mitenkään vertailemaan keskenään! Joten, jos teillä on joskus mahdollisuus lähteä Lontooseen, menkää katsomaan musikaali! En usko, että tulette katumaan. Itse ajattelen olevani todella onnekas, kun näin kaksi aivan erilaista ja yhtä upeaa esitystä! :)
Suurin osa museoista on Lontoossa ilmaisia. Joten, jos tykkäätte käydä niissä, niin menkää ihmeessä! Itse en ole mikään museoiden vakkariasiakas, mutta niissä on silti ihan kiva joskus käydä, jos ne vaan ovat vähänkin kiinnostavia. Itsellä oli toiveena käydä matkan aikana yhdessä museossa, ja mietin pitkään kumpi olisi kiinnostavampi: British Museum vai National History Museum. Natioinal Gallerya en edes oikeastaan harkkinnut, vaikka se sijaitsikin ihan 100-200 metrin päässä hotellilta. Viime vuonna ollessani leirikoulussa Berliinissä, tuli käyty niin monet taidemuseot läpi, ettei niihin nyt hetkeen ole tarvetta mennä.
Päätimme mennä National History Museumiin. Ehdimme käydä läpi vain dinosaurukset ja nisäkkäät, koska meillä oli samana päivänä liput varattuna Madame Tussaudsiin. Museo menikin aika lailla vain läpi kävellessä ja muutamia kuvia silloin tällöin ottaessa. En sanoisi, että kyseinen museo olisi ollut jokin merkittävän iso osa matkaamme, mutta tuli siellä ihan mielellään käytyä. Museorakennus oli tosi hieno ja muutenkin alue oli viihtyisä.
Ruuan kohdalla täytyy kyllä sanoa, että petyin hiukan ruokaan Lontoossa. Viikon aikana vastaan ei tullut kertaakaan oikeasti herkullista ruokaa, hyviä tuli jonkin verran, muttei kuitenkaan herkullisia. Jota kyllä ihmettelen, koska kuitenkin matkan aikana ehdimme syödä monessa eri paikassa, niin italialaisessa, kuin myös ihan englantilaisessa pubissa. Kaikkien kehumat Fish and Chipsitkin tuli syötyä, mutten oikeestaan mitään erikoista niistä huomannut. Ei tainnut tulla varmaan vain oikeita ravintoloita valittua, mutta seuraavalla kerralla sitten! Ravintoloiden palvelu oli kyllä erinomaista, ja siitä annan pisteet! En Suomesta vielä toistaiseksi ole löytänyt, niin hauskoja ja ihania tarjoilijoita! :)
Nuo pari viimeistä kuvaa on Leicester Squarelta, jonka itse lasken jonkinlaiseksi Lontoon ydinkeskustaksi. Siellä olimme oikeastaan lähes joka ilta, ja toiseksi viimeisenä iltana menimme sinne elokuviin. Pieninä formulafaneina, päätimme mennä äidin kanssa katsomaan Rush-elokuva, joka nimenomaan liittyi formuloihin. Ekaks olin tosi skeptinen koko elokuvasta, mutta loppujen lopuksi, se oli oikeasti erinomainen; juoni, tehosteet ja musiikit oli aivan mahtavat ja paljon paremmat kuin monessa muussa elokuvassa. Suosittelen tätä elokuvaa kaikille, vaikkette formuloita katsoisikaan. Siinä leffassa oli vaan kaikki tarvittavat. Kyseinen leffa perustui tositapahtumiin, ja sai mut vaan entistä kiinnostuneemmaks koko aiheesta. Elokuvassa oli lähes kokoajan pieni jännitys päällä, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Tuossa alapuolella on vielä elokuvan traileri, jos jotakuta kiinnostaa :) Ja kannattaa katsoa se, vaikkei kiinnostaisikaan. Elokuva oli loistava, ja itse varmaankin aion ostaa sen vielä erikseen ihan blu-raylle.
Tässä nyt oli varmaan aikalailla kaikki, mistä tässä postauksessa halusin kertoa. Ja muutenkin Lontoo on nyt aika hyvin täällä bloginkin puolella käyty läpi. Vielä kuitenkin matkaan liittyen, aion tehdä erillisen postauksen Warner Bros -studiolta, jossa myös tuli yhtenä päivänä käytyä. Myös Madame Tussaudsista todennäköisesti aion vielä jonkinlaisen jutun tehdä.
Näissä kolmessa viimeisessä postauksessa on aika hyvin tullut esiteltyä Lontoota ja erilaisia paikkoja, missä kävin. Lontoo on iso paikka, eikä siellä pysty mitenkään kaikkea neljässä päivässä kiertää. Itse ajattelen reissun olleen tosi onnistunut, vaikka Tower Bridge, St. Paul's Cathedral ja muutama muu kohde jäi kiertämättä. En pysty mitenkään vertailemaan, mikä on ollut mieleenpainuvin kokemus koko matkalta, koska niitä on jäänyt niin paljon! :) Tässä postauksessa haluan nyt kuitenkin vielä kehottaa teitä menemään Lontoossa nähtävyyksien ohella myös kaikkiin kulttuuritapahtumiin, esimerkiksi juuri musikaaleihin ja elokuviin. Ne teki ainakin mun matkasta unohtumattoman. ♥
